Luku 6: ‘ENTERPRISE 2.0-SURVEY FIN´08’ -KYSELY
Kirjoittanut Sacha Helfenstein ja Jari Penttilä, Agora Center, Jyväskylän yliopisto
Johdanto ja lähestymistapa
Viime vuosien nopea vauhti web-pohjaisen sosiaalisen median ja kommunikaatioteknologian kehityksessä on sekä merkittävä mahdollisuus että haaste organisaatioille. Kehitys, joka jo pitkään on saanut lukuisat visionäärit luomaan mitä mielikuvituksellisimpia näkymiä uuden sukupolven organisaatioista, on valtamediassa ristitty houkuttelevasti Yritys 2.0:ksi (Enterprise 2.0), yritysten informaatiojärjestelmien ja koko toimintakulttuurin uudeksi mullistavaksi kehitysaskeleeksi. Kaikesta aiheen saamasta kohusta huolimatta näiden uusien teknologioiden ja niihin liittyvien käytänteiden todellisia vaikutuksia yritysten toimintaan on erittäin vaikea ennustaa; Yritys 2.0 ilmiön todellinen luonne ja sen vaikutukset mm. yritysten liiketoimintamalleihin ja -prosesseihin ovat yhä epäselviä ja kaipaa lisää kartoitusta ja selvitystä.
Tämä tarkoittaa sitä, että yritysten arviointi- ja päätöksentekoprosesseille ei vielä ole tarjolla riittävästi informaatiota niiden aihealueeseen liittyvän päätöksenteon tueksi, ja siksi monet asiantuntijatahot ovatkin peräänkuuluttaneet yrityksiltä varovaisuutta. Uusien teknologioiden ja käytänteiden todellisen liiketoiminnallisen arvon ennustamiseksi tarvitaan vielä huomattava määrä mm. käytännön empiiristä tutkimustietoa, jotta päätöksentekotilanteissa pystytään riittävässä määrin arvioimaan niiden käyttöönoton todellisia vaikutuksia. Varovaisuutta Yritys 2.0 teknologioiden implementoinnin osalta vahvistavat osaltaan myös muistot vuosituhannen vaihteen ”internet kuplan” ajoilta – uusia teknologioita ei pidä omaksua itsestäänselvyytenä, olipa niiden saama kiinnostus sitten markkinoilla kuinka suurta tahansa (ns. teknologia hype).
Yritys 2.0 teknologioiden ja niihin liittyvien uusien käytänteiden implementoinnin ei pitäisi perustua vain esim. lukuisten konsulttiyritysten laatimiin yleisluontoisiin arvioihin ja suosituksiin, vaan näiden uusien teknologioiden todellisen roolin selkiyttäminen edellyttää; a) aktiivista vuoropuhelua eri osapuolten välillä myös aiheeseen liittyvien kriittisten näkökulmien esiinnostamiseksi (mm. akateemisen maailman ja käytännön toimijoiden välisen aktiivisen vuoropuhelun myötä) ja b) empiiristä tutkimustietoa teknologioiden käyttöönoton todellisista vaikutuksista eri toimialoilla ja erityyppisissä organisaatioissa. Molemmat edellä mainituista toimista ovat välttämättömiä aihealueeseen liittyvän epävarmuuden vähentämiseksi. Yrityksille tulee tarjota sekä informaatiota, että käytännön työkaluja ja menetelmiä teknologioiden käyttöönottoon liittyvien riskien minimoimiseksi ja sopivien yrityskohtaisten implementointistrategioiden laatimiseksi.
Tämän kirjan luvun tarkoituksena on täydentää edellä käytyä aihealueeseen liittyvää keskustelua esittelemällä lyhyesti joitakin vuodenvaihteessa 2007-2008 toteutetun ”Enterprise Web 2.0-Survey’08” -kyselyn keskeisiä tuloksia. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Suomalaisen yritysjohdon näkemyksiä Web 2.0 / Yritys 2.0 -teknologioista ja niiden merkityksestä eri toimialoilla. Kyselyn toteutuksesta vastasi Jyväskylän yliopiston Agora Centerissä toimiva WESB.i-projekti, erikoistutkija Sacha Helfensteinin johdolla.
Kysely
Kutsu kyselyyn lähetettiin yhteensä 675 yritysten ylemmän johdon edustajalle ja kyselyyn saatiin vastaukset yhteensä 211 henkilöltä. Vastaajista 40% oli yritysten toimitusjohtajia, 30% tietohallintojohtajia/-päälliköitä ja n. 20% vastaajista edusti muita strategisen johdon tehtäviä. Vastaajat jakautuivat lähes tasan suurten yritysten (> 500 työntekijää) ja SME-sektorin yritysten välillä ja lisäksi vastaajat edustivat kattavasti kaikkia kyselyn kohdetoimialoja. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli koulutukseltaan joko ICT-alan diplomi-insinöörejä tai jonkin ICT-alan alemman tutkinnon suorittaneita. Vastaajista 95% oli miehiä ja vastaajat edustivat varsin tasaisesti eri ikäryhmiä (31-40, 41-50 ja 51-60). Valtaosa vastanneista ilmoitti edustavansa yritystä, joka lähinnä on vain Web 2.0/Yritys 2.0 teknologioiden hyödyntäjä ja vain n. 25% vastaajista katsoi yrityksensä olevan sekä teknologioiden hyödyntäjä että tarjoaja (Web 2.0/Yritys 2.0 teknologioiden ja palveluiden tarjonta muille yrityksille ja/tai kuluttajille).
Vastaajien ja heidän edustamiensa yritysten taustatietojen lisäksi Web-kyselyn kysymykset jakautuivat seuraaviin viiteen aihealueeseen:
- Vastaajien asiantuntemus Web 2.0/Enterprise 2.0 aihealueeseen liittyen
- Asenteet Web 2.0/Enterprise 2.0 aihealuetta kohtaan (mm. arvioitu rooli/merkitys yritystoiminnalle)
- Web 2.0/Enterprise 2.0 -teknologioiden ja menetelmien käyttöönoton nykytila
- Tavoitteet ja suunnitelmat Web 2.0/Enterprise 2.0 -teknologioiden käyttöönotolle
- Web 2.0 -teknologioiden ja sovellusten käyttöönoton keskeiset ajurit ja toiminnan strategiset tavoitteet
Tulokset
Tulokset osion sisältämien lukuisten kuvaajien ja taulukoiden vuoksi sitä ei ole tuotu osaksi tätä tekstiä, vaan se on saatavilla pdf-dokumenttina.
Loppusanat
Kehitys kohti aitoa Yritys 2.0 toimintaa näyttää Suomessa olevan suurimmassa osassa yrityksiä vielä alkutaipaleella – ainakin tähän kyselyyn vastanneiden johtajien käsityksen perusteella näin voidaan päätellä. Yleinen asenne Web 2.0/Enterprise 2.0 aihealuetta kohtaan on kuitenkin varsin positiivinen, eikä esimerkiksi siihen liittyviä turvallisuusriskejä pidetä merkittävänä esteenä kehitykselle. Aihealueen huono tuntemus sen sijaan on vielä varsin vahva hidaste uusien teknologioiden ja niihin liittyvien käytänteiden implementoinnille organisaatioissa, ja niinpä riittävän aihealueen asiantuntemuksen ja osaamisen hankkiminen tuleekin olemaan yrityksille keskeinen haaste lähitulevaisuudessa.
Yritys 2.0 toiminnan painopistealueista suomalaiset yritysjohtajat nostavat esiin sekä sisäiset viestintätavoitteet, että asiakassuhteiden ylläpidon kehittämisen. Silti, varsin perinteiset ajatukset Webistä ja sen sovellusalueista paistavat kirkkaasti läpi vastauksista – yrityksen www-sivujen päivittäminen ja yleinen toiminnan tehokkuuden parantaminen ovat näkemyksissä vielä selvästi edellä mm. innovaatio- ja laatutavoitteita.
Eri vastaajaryhmien näkemyserojen tarkastelun osalta voidaan tässä vaiheessa nostaa esiin muutamia keskeisiä havaintoja. Yritysten toimitusjohtajien ja tietohallintojohtajien osalta selkeitä eroja tuli esiin mm. siinä, että tietohallintojohto tuntee aihealueen selvästi toimitusjohtajia paremmin ja on heitä valmiimpi investoimaan Enterprise 2.0 -teknologioiden käyttöönottoon. Toisaalta tietohallintojohtajat olivat skeptisempiä näkemyksissään näiden teknologioiden roolista/merkityksestä tulevaisuuden menestystekijöinä.
Suurten yritysten edustajat näkevät Web 2.0:n sisältävän enemmän mahdollisuuksia kuin pienten yritysten edustajat, mutta he myös korostivat vastauksissaan uusien teknologioiden ja palveluiden käyttöönottoon liittyviä riskejä.
Jotta Yritys 2.0 teknologioiden ja käytänteiden omaksuminen saadaan Suomessa kunnolla vauhtiin, ja jotta yritykset pystyvät keskittymään oman kilpailukykynsä kannalta keskeisiin sovellusalueisiin, tarvitaan jatkossa aktiivista aihealueeseen liittyvän informaation jakelua, tiivistä yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä, sekä aktiivista tiedottamista yrityksissä toteutettujen uusien teknologioiden ja toimintamallien käyttöönoton tuloksista.
