Luku 5: Liiketoiminta verkossa

Kirjoittanut Janne Kalliola

Teknologiamuutokset muokkaamassa yrityksiä

Ihmisten ja yritysten kommunikointitavat ovat muuttuneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana internetin ja langattomien puhelinverkkojen myötä. Maailma on muuttunut huomattavasti pienemmäksi ja periaatteessa mikä tahansa tieto on välittömästi miljoonien ellei jopa miljardien ihmisten saatavilla.

Kaikkea perinteistä audiovisuaalista materiaalia voidaan välittää verkon yli ja toistaa pienissäkin laitteissa. Suorituskyky ei ole ollut tietokoneissa enää pullonkaulana useisiin vuosiin ja matkapuhelimet ovat hyvää vauhtia seuraamassa tätä kehitystä.

Kaikki tämä kehitys on muuttanut maailmaa avoimemmaksi ja monitahoisemmaksi. Ei voi enää olla olemassa yhtä ainoaa totuutta, vaan erilaisia näkökulmia samaan aiheeseen löytyy useita.

Tässä luvussa käsitellään teknologian muutoksen synnyttämiä mahdollisuuksia yritysten ja niiden työntekijöiden kannalta. Aihe on rajattu internetiin ja webiin, koska matkapuhelinverkot ovat voimakkaasti konvergoitumassa kohti internetiä ja pian matkapuhelin on vain yksi internetpäätelaite muiden joukossa.

Teknologian kehittymisessä on voimakas ohjelmistonäkökulma, koska nykyään kaikki laitteistot vaativat ohjelmistoja toimiakseen. Ehkä pari tärkeää laitteistovirstanpylvästä on syytä mainita: kannettavat tietokoneet ja langattomat verkot – sekä WLAN että 3G. Nykyään kaikki tietotekniset palvelut ovat käytettävissä lähes mistä tahansa, koska tietokone kulkee mukana ja verkko ei tarvitse kaapelia. Sen sijaan sähköpistokkeesta on tullut niukasti saatavilla oleva resurssi – katsokaa vaikka ensi kerralla lentoasemalla kuinka liikematkustajat istuvat pistokkeen vieressä tai etsivät vapaata pistoketta.

Kaikkeen tähän murrokseen on ollut pontimena internet, jonka käyttö lähti räjähdysmäiseen kasvuun webin kehityksen myötä.

Web julkaisukanavana

World Wide Web on ollut eräs suurimpia teknologisia murroksia viimeisinä vuosikymmeninä. Alun alkuaan tieteelliseen käyttöön suunnitellusta järjestelmästä on sen avoimuuden ja laajennettavuuden ansiosta tullut osa ihmisten arkea. Webin vaikutukset ihmisten toimintaan ja elämään ovat olleet lyhyessä ajassa niin järisyttävät, että webin pääkehittäjä Tim Berners-Lee on aateloitu ja palkittu muun muassa Millennium-palkinnolla.

Web on demokratisoinut tiedonvälitystä yksinkertaistamalla sähköiseen julkaisemiseen liittyviä prosesseja ja teknologioita. Käytännössä kuka tahansa voi perustaa haluamansa tiedotusvälineen verkkoon maksamalla muutaman kymmenen euroa vuodessa.

Parin viime vuoden aikana web on kehittynyt nopeammin kuin vuosikausiin. Suunta on ollut myös yllätyksellinen, kohti sosiaalista verkkoa. Tällaisessa verkossa sivujen lukijat muuttuvat passiivisista seuraajista aktiivisiksi toimijoiksi, jotka tuottavat, muokkaavat ja kommentoivat sisältöä.

Yksisuuntainen, perinteinen verkkosivusto ei enää kosketa ja hurmaa ihmisiä samalla tavalla kuin vielä muutama vuosi sitten. Siksipä lähes kaikki merkittävät verkkopalvelut tarjoavat lukijoilleen yhden tai useampia tapoja tuottaa sisältöä palveluun.

Selailun teknologiat

Web-selain on varsin yksinkertaisen oloinen sovellus; se hakee tietoa verkosta ja näyttää sitä käyttäjälle. Tässä suhteessa selain on esimerkillinen tietokoneohjelma, koska kaikki monimutkaisuus on piilotettu käyttäjältä. Selain on itse asiassa kaikkea seuraavaa:

• XML-jäsennin, joka tulkitsee verkosta saapuvaa rakenteista koodia ja muodostaa siitä tietorakenteita muiden selaimen osien käyttöön. Esimerkiksi HTML-koodin jäsentäminen ja näyttäminen ruudulla ja toisaalta myös RSS-syötteiden tulkinta ja esitys.
• Ohjelmointiympäristö. Selainten tukema JavaScript on varsin monipuolinen ja yleiskäyttöinen ohjelmointikieli.
• Taitto-ohjelma, joka lukee sisäänsä HTML-muotoista taittokoodia ja latoo sen käyttäjän ruudulle lennossa.
• Animointikone. JavaScript-ohjelmat voivat muokata HTML-määrityksiä sivun esityksen aikana ja selain reagoi näihin muutoksiin animoimalla sivun jotakin osaa.

Näiden perusteknologioiden tuntemuksella pystyy tuottamaan melko vaivattomasti web-sivustoja ja -palveluja. Selainten väliset eroavaisuudet eivät hankaloita sivustojen laadintaa enää samalla tavalla kuin muutamia vuosia sitten ja hyvin moneen ongelmaan on olemassa de facto -kiertotapa, joka on yleensä vieläpä sisällytetty valmiisiin kirjastoihin.

Web teknologia-alustana

Webin ihmisille näkyvän pinnan alla toimii yksinkertainen ja elegantti koneisto, jonka periaatteet ja kokonaiset järjestelmät ovat sellaisenaan hyödynnettävissä myös ihmisten silmiltä piilossa oleviin toimintoihin.

Koko järjestelmän perusteena on yksinkertainen protokolla (siirtokäytäntö), jossa asiakassovellus lähettää pyynnön palvelimelle ja palvelin vastaa tähän pyyntöön. Yhteys on tilaton, eli jokainen pyyntö on oma kokonaisuutensa. Tämän yksinkertaisen mallin päälle jokainen sovellus voi rakentaa omien tarpeidensa mukaiset yhteystavat.

Kuten verkossa olevista palveluista – esimerkiksi sähköpostiohjelma Gmail – voidaan nähdä, tämä malli on toimiva ja voimakas. Sen avulla voidaan luoda hyvinkin monimuotoisia sovelluksia, jotka lopulta kuitenkin perustuvat yksinkertaisiin ratkaisuihin. Eri teknologioiden saumaton yhteistyö mahdollistaa myös esimerkiksi multimedian ja PDF-dokumenttien upottamisen palveluihin.

Web-pohjaiset työpöytäsovellukset

Tänä vuonna on julkistettu pari mielenkiintoista sovelluskehystä: Adobe Apollo ja Microsoft Silverlight. Näiden kehysten avulla voidaan web-teknologialla toteutettu sovellus siirtää työpöytäympäristöön. Toisin sanoen, kehyksissä on selain ja sovellusten laatimiseen tarvittavat lisäosat paketoituna siistiin ja helposti asennettavaan pakettiin.

Kehittäjät voivat toteuttaa osan webissä toimivasta palvelusta kehyksen sisään. Käyttäjä asentaa tämän sovelluksen omalle koneelleen samalla tavalla kuin minkä tahansa muunkin työpöytäsovelluksen. Käynnistyessään sovellus itse asiassa käynnistää web-palvelun kehyksen sisään. Palvelu voi olla yhteydessä verkkoon ja hakea sieltä lisätietoa tai mahdollisesti päivittää muutoksia, käyttäen samoja teknologioita kuin selaimen kautta käytettynä.

Selaimiin nähden kehykset tarjoavat standardoidun ympäristön, jossa ei tarvitse välittää verkon tuomasta hitaudesta. Multimediaa voidaan käyttää vapaammin. Vastaavasti tavallisiin sovelluksiin nähden, kehyksen sisään toteutetun sovelluksen tekeminen on nopeampaa ja se toimii kaikissa niissä ympäristöissä missä kehyskin.

Web sosiaalisena ympäristönä

Teknologia-alustan lisäksi web on ennen kaikkea julkaisu- ja vuorovaikutuskanava. Sen avulla ihmiset eri puolilta maailmaa voivat olla keskenään kanssakäymisessä.

Yhteisöllisyys

Kuuluminen yhteisöön on eräs ihmisten perustarpeista. Kaupungistumisen ja ihmisten mielenkiinnon kohteiden kasvun myötä perinteisiä paikkaan perustuvia yhteisöjä ei synny enää samalla tavalla kuin ennen. Kasvava kiire ja turvattomuuden tunteet ovat johtaneet aikaisempaa ohjelmoidumpiin vapaa-ajanviettomuotoihin, joiden pohjalta ei synny tunnesiteitä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lapsia ja nuoria ei enää uskalleta päästää kulkemaan yksinään suuremmissa kaupungeissa, joten heillä ei välttämättä ole mahdollisuuksia tavata toisiaan omaehtoisesti.

Nämä syyt ja teknologian kehittyminen ovat mahdollistaneet suurien verkkoyhteisöjen synnyn, esimerkiksi MySpace, Facebook, Habbo Hotel ja IRC-Galleria. Näihin yhteisöihin kerääntyy lapsia ja nuoria, joille verkossa olo on luonteinen tapa ilmaista omaa identiteettiään sekä kohdata ja saada ystäviä.

Nuorilla ei ole enää samanlaista jakoa ”ystäviin” ja ”verkkoystäviin” kuin vanhemmalla polvella. Heillä on vain ystäviä, joita tavataan erilaisissa paikoissa. Internet, kännykkäpalvelut, ostoskeskukset ja kodit ovat saman arvoisia – ainoastaan tavat viestiä ja olla kanssakäymisessä vaihtelevat.

Yhteisöllisiä palveluja

Verkkoyhteisö voi syntyä periaatteessa minkä tahansa aiheen ympärille, kunhan asiasta kiinnostuneita ihmisiä on riittävästi maailmassa ja yhteisö pystyy tavoittamaan potentiaaliset jäsenet tavalla tai toisella.

Palvelu voi olla suunnattu suoraan tietylle yhteisölle tai se voi sisältää joukon työkaluja, joilla yhteisöjä syntyy samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten kohdatessa palvelussa. Tällainen useiden eri yhteisöjen palvelu muodostaa metayhteisön – palvelun jäsenet eivät kaikki kuulu samaan yhteisöön, mutta yleensä he kuuluvat yhteen tai useampaan löyhempään yhteisöön. Yhteisöjen rajat ovat häilyviä ja ihmiset voivat kulkea yhteisöstä toiseen esimerkiksi seuraamalla jonkun henkilön tuotantoa. Osa palvelun käyttäjistä ei koe kuuluvansa mihinkään yhteisöön, vaan käyttää lähinnä palvelua omien tarpeidensa tyydyttämiseen.

Hyvä esimerkki tällaisesta metayhteisöstä on valokuvien jakopalvelu Flickr.com, jota voi käyttää ainoastaan omien kuviensa jakamiseen tai sitten siellä voi osallistua eriasteisten yhteisöjen toimintaan – oman kiinnostuksen mukaan.

Verkkoyhteisöjen lisäksi tunnistetaan myös verkkoasutus. Siinä on tarjolla samanlaisia yhteisöllisiä toimintoja kuin yhteisöissäkin, mutta palveluun ei synny pysyvämpiä yhteisöjä – esimerkiksi käsiteltävän aiheen vuoksi. Lehtien keskustelupalstat muodostavat usein verkkoasutuksia.

Nimettömyys ja yksityisyyden suoja

Verkossa on helppo esiintyä nimettömästi ja useasti tätä suositellaankin yksityisyyden suojan vuoksi. Viranomaiset ja turvatalot pelottelevat ihmisiä identiteettivarkauksilla, joita silloin tällöin tapahtuukin.

Kaikki teknologiamurrokset luovat pelkoja, osa perusteltuja ja osa kuvitteellisia. Ihmisen vanhetessa käyttötavat ja -kokemukset juurtuvat syvään, ja uuden teknologian mahdollistamat tavat koetaan liian erilaisina. Tästä syystä niiden toimintamalleja epäillään ja varoitetaan esimerkiksi yksityisyyden menetyksen vaaroista, näkemättä kuitenkaan julkisen tiedon avulla saavutettavia etuja.

Jokaisen kannattaa kuitenkin itse miettiä mihin raja yksityisen ja julkisen minän välillä laitetaan. Kulkeeko se oikeassa nimessä, osoitteessa, puhelinnumerossa vai vasta luottokortin numerossa? Tämän valinnan suhteen on oltava säännönmukainen, koska tieto tuppaa leviämään verkossa muun muassa hakukoneiden avulla.

Palvelun kannalta nimettömyydessä on kaksi puolta. Se helpottaa kirjoittamista ja omien ajatusten tuottamista, varsinkin jos aihe on kipeä. Vastaavasti muiden haukkuminen ja puskasta ampuminen onnistuvat parhaiten nimettöminä. Nimettömänä on myös helppoa esiintyä useana eri ihmisenä ja kehua omia ajatuksiaan.

Sisällön laatu paranee ja ylilyönnit vähenevät, jos palvelussa esiinnytään omalla nimellä tai muulla sellaisella tunnisteella, johon liittyy arvoa palvelussa.

Monessa palvelussa on käytössä tunnisteratkaisu, eli käyttäjä saa itse valita lempinimensä, jolla esiintyy palvelussa. Tämä lempinimi ei välttämättä yhdisty käyttäjän oikeaan nimeen, asuinpaikkaan ja muihin yksityisiin tietoihin, mutta toisaalta yksilöi käyttäjän palvelussa riittävän hyvin. Mikäli käyttäjällä on voimakas side palveluun, tämä lempinimi muuttuu pikkuhiljaa yhtä arvokkaaksi kuin oma nimi ja väärinkäytösten viehätys alkaa karista.

Jos palvelu tunnistaa käyttäjänsä jollakin tavalla tai palvelu maksaa jotakin, käyttäjälle ei synny kiusausta tai edes mahdollisuutta luoda useita tunnuksia, joista osaa voidaan käyttää kiusaamiseen tai päätunnuksen kehumiseen.

Sosiaaliset työkalut

Internetin ensimmäiset yhteisöt syntyivät Usenet News –keskustelupalstoille, joissa käsiteltiin aiheita laidasta laitaan. Kaikille elämän osa-alueille ja ennen kaikkea tietotekniikalle oli omat ryhmänsä, joihin kuka tahansa pystyi jättämään viestinsä. Ennen webin keskustelupalstoja Usenet oli käytännössä ainoa tapa käydä ei-interaktiivista keskustelua verkossa. Moni tämän ajan kasvatti muistelee kaiholla Usenetin kultaisia vuosia 1980- ja 1990-lukujen taitteessa; aikaa, jolloin internetiä käytettiin tekstipäätteeltä ja roskapostia ei ollut vielä keksitty.

Webin kehityksen myötä keskustelut siirtyivät uusien käyttäjien myötä pikkuhiljaa selaimilla käytettäviin keskustelupalstoihin. Toisin kuin Usenet, systeemi ole enää yhtenäinen, vaan jokainen keskustelupalsta sijaitsee jossakin päin verkkoa omalla sivustollaan.

Samalla keskustelu muuttui nimettömäksi. Usenetissa jokaisella kirjoittajalla oli tunnus jossakin järjestelmässä, yleensä yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa, joten kaikki joutuivat kirjoittamaan omalla nimellään. Webissä vastaavaa tunnusjärjestelmää ei ole, johtuen selaimen tarjoamasta yksityisyyden suojasta ja monimuotoisemmista tavoista päästä verkkoon.

Keskustelupalstat ovat kehittyneet edelleen kommentointipalstoiksi. Tällainen tapa kommentoida kirjoittajan tekstiä on levinnyt parin viime vuoden aikana laajalti lehtien webbipalveluihin. Esimerkiksi Helsingin Sanomien verkkopalvelussa käydään vilkasta keskustelua aiheen koskettaessa laajempaa joukkoa ihmisiä.

Blogit

Blogit ovat konseptiltaan aikaan sidottuja viestintäkanavia, jotka henkilöityvät voimakkaasti blogissa kirjoittaviin henkilöihin tai organisaatioihin. Blogiin kirjoitetaan artikkeleita, jotka esitetään yleensä aikajärjestyksessä, uusin ensimmäisenä. Artikkeleita voidaan kommentoida ja suosituissa blogeissa kommenttien pohjalta syntyy keskustelua, joka osaltaan täydentää artikkelia ja rikastaa kaikkien lukijoiden kokemusta blogista.

Kommenttien lisäksi artikkeleissa voi olla trackbackeja, eli muista blogeista syntyneitä viittauksia. Trackback syntyy, kun toinen blogi viittaa blogissa olevaan artikkeliin. Kun viittaava artikkeli julkaistaan, viitatuille blogeille lähetetään ilmoitus viittauksesta. Tämän ilmoituksen pohjalta syntyy trackback-kommentti, jossa on yleensä linkki toiseen blogiin ja lyhyt ote viittaavasta kirjoituksesta. Näin alkuperäistä artikkelia seuraavat lukijat pystyvät seuraamaan keskustelua myös muille blogeille.

Hyvän blogin tunnistaa seuraavista piirteistä:

• Oman äänen käyttö. Bloggaaja on löytänyt itselleen ominaisen tavan viestiä ja ilmaista asioita.
• Puhuminen samalta tasolta lukijoiden kanssa. Bloggaajan katsantokulma ei voi nousta kovin paljoa lukijoita korkeammalle. Tällöin murtuu tunne siitä, että bloggaaja on ”yksi meistä”.
• Linkittyminen muihin blogeihin ja verkkoon. Blogi kytkeytyy luontevalla tavalla ympäröivään maailmaan, esimerkiksi viittaamalla muihin blogikirjoituksiin, lehtien artikkeleihin tai vaikkapa Wikipediaan.
• Kommentoinnin salliminen. Ilman kommentointia blogi on yksisuuntainen kanava ja sen ympärille ei synny samanlaista yhteisöä kuin paljon kommentteja kerääville blogeille. Monesti kommentointi tuottaa lisää sisältöä ja siksi myös arvoa alkuperäiseen artikkeliin. Artikkeleissa pitää olla riittävästi terää ja niiden on oltava muodoltaan avoimia, jotta kommentteja syntyisi.

Viime aikoina erot blogien ja muiden verkkoviestintämuotojen välillä ovat vähentyneet, koska blogeissa syntyneitä ratkaisuja ja toimintatapoja on omittu myös muihin viestintämuotoihin. Nykyään kommentointimahdollisuus löytyy sanomalehtien verkkoartikkeleista ja -kolumneista.

Blogin erottaa muista parhaiten siitä, että se henkilöityy voimakkaammin kirjoittajaan, siinä kirjoitetaan ennen kaikkea omasta näkökulmasta. Artikkeleissa, kolumneissa ja pääkirjoituksissa on yleensä mukana lehden ja toimituksen näkökulma. Niitä ei myöskään tuoteta blogimaisesti blogiympäristöön, vaan verkkoversio on edelleen sivutuote painetusta versiosta.

Blogin tekniikka

Blogialustoja on useita erilaisia, sekä itse asennettavia ohjelmistoja että verkossa käytettäviä palveluja. Alustojen toiminnallisuuksissa on hieman eroja, mutta ei erityisen merkittävästi. Mikäli mietit blogin perustamista, kannattaa etsiä verkosta tai tietokoneaiheisista lehdistä blogiohjelmistovertailuja ja etsiä niiden perusteella paras ratkaisu omien tarpeiden pohjalta.

Suosituin blogisovellus on tällä hetkellä WordPress ja blogipalvelu Blogger.com.

Niin sanottujen perinteisten blogien rinnalle on viime vuosina syntynyt myös uudenlaisia bloggaamispalveluja, joissa artikkelien luonti on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Eräs tällainen palvelu on Six Apartin Vox, jossa kirjoittaja voi luoda artikkeleita kuvien ja videoiden avulla. Kaikkea ei tarvitse myöskään syöttää suoraan Voxiin, vaan se osaa hakea sisältöä syötteiden avulla kirjoittajan käyttämistä muista palveluista, kuten esimerkiksi valokuvat Flickristä.

Syötteet

Syötteet ovat blogien mukanaan tuoma tapa lukea sisältöä verkosta. Sivustolla voi olla yksi tai useampia syötteitä, jotka sisältävät esimerkiksi sivuston viimeisimmät uutiset tai artikkelit. Tällaisen syötteen voi tilata erityisellä syötteiden lukuun suunnitellulla ohjelmalla, esimerkiksi FeedDemon ja Google Reader, tai uusimmilla selaimilla, kuten Firefox tai Applen Safari. Kun sivustolle tulee uusia uutisia tai artikkeleita, syöte päivittyy automaattisesti ja lukuohjelma ilmoittaa käyttäjälleen uuden artikkelin olemassaolosta.

Syötteet perustuvat XML:n käyttöön, eli jokainen syötemuoto on tietyn näköistä XML-koodia, jota lukuohjelmat osaavat tulkita ja näyttää käyttäjälle. Syöte haetaan tietystä web-osoitteesta, joka pysyy aina samana. Lukuohjelma käy säännöllisin väliajoin tarkistamassa, onko syöte mahdollisesti päivittynyt ja tarvittaessa lukee uudet artikkelit sisään käyttäjälle näyttämistä varten.

Syötemuotoja on periaatteessa kolme erilaista, joista yleensä tarjotaan yhtä tai kahta:

• RSS 0.9 ja 1.0 – alkuperäinen Netscapen kehittämä muoto, RDF Site Syndication.
• RSS 2.0 – yksinkertaistettu versio alkuperäisestä RSS:stä, nyt nimeltään Real Simple Syndication.
• Atom – RSS:n tilanteen epäselvyyden vuoksi laadittu uusi syötemuoto.

Syötemuodot ovat keskenään epäyhteensopivia. Lukuohjelmat osaavat yleensä ne kaikki, joten tekniset yksityiskohdat jäävät piiloon sivustoja seuraavilta. Sivustojen laatijoiden kannattaa yleensä tarjota RSS 2 ja Atom.

Mikrobloggaus

Bloggaamisen viimeisin kehitysaskel on mikrobloggaus, jossa pitempien blogikirjoitusten sijaan lähetetään lyhyt, korkeintaan muutaman rivin mittainen tilannekatsaus – esimerkiksi kerrotaan menosta syömään tiettyyn ravintolaan. Vastaavasti aiheen ympärille syntyneet kommentit ovat lyhyempiä ja ytimekkäämpiä kuin perinteisessä bloggauksessa.

Monesti aika tai innostus ei riitä pitkän ja pohditun artikkelin kirjoittamiseen, mutta lyhyen tuokiokuvan voi piirtää myös tekstiviestin mittaisella viestillä. Tätä tarkoitusta varten on toteutettu useita toisistaan hieman poikkeavia palveluita, kuten Jaiku ja Twitter.

Kantavana ajatuksena mikrobloggauksessa on yleensä vastata kysymykseen ”mitä teet nyt?”. Tällöin yksittäiset viestit eivät välttämättä ole erityisen sisältörikkaita. Vastaavasti lyhyitä viestejä kirjoitetaan useasti, yleensä pitkin päivää, jolloin viestien lukija voi muodostaa kuvan kirjoittajan toimista päivän aikana. Näin on helppo seurata ystäviään tai jopa tuntemattomia ihmisiä ja nähdä vilaus heidän tavanomaisesta päivästään.

Jaiku sallii mikroblogimerkintöjen kommentoimisen, jolloin lyhyestäkin tapahtuman kuvauksesta voi syntyä antoisa keskustelu. Parhaassa tapauksessa keskustelu auttaa alkuperäistä kirjoittajaa ratkaisemaan kohtaamansa ongelman tai sen tuloksena syntyy jotakin uutta – joka olisi ilman merkintää jäänyt syntymättä. Hyvänä esimerkkinä toimii Mari Flinkin aloittama keskustelu sanomalehtien tulevaisuudesta Jaikussa.

Wikit

Wikit ovat verkkosivuja, joilla olevaa sisältöä voi periaatteessa muokata kuka tahansa. Ajatuksena on ollut luoda mahdollisimman yksinkertainen ja helppo tapa muokata verkossa olevaa tietoa. Jokainen sisällön muokkaus luo uuden version sisällöstä ja tarvittaessa voidaan palata ajassa taaksepäin aiempaan versioon, esimerkiksi ilkivallan tai parjauksen takia. Kuka tahansa voi luoda uusia sivuja haluamastaan asiasta ja alkaa kirjoittaa. Sivua voi luonnin jälkeen muokata periaatteessa kuka tahansa, tuoden näin omaa tietämystään ja näkökulmaansa käsiteltävään aiheeseen.

Osassa wikeistä kuka tahansa voi muokata sisältöä ja toisissa muutosoikeus on vain rekisteröityneillä käyttäjillä.

Tunnetuin wiki on tällä hetkellä Wikipedia, jonka suosio on huimaavaa täysin vapaaehtoisesti ja pyyteettömästi luodulle sivustolle. Wikipedia on sinänsä harvinainen verkkosivusto, sillä se pyrkii lisäämään ihmiskunnan tietoisuutta asioista ja tuottaa jatkuvasti uutta sisältöä verkkoon vapaasti kaikkien saataville.

Kun kirjoitetaan mikä tahansa olemassa olevaa asiaa kuvaava sana esimerkiksi Googlen hakuun, Wikipedia on hyvin todennäköisesti kymmenen ensimmäisen hakutuloksen joukossa. Tällaisesta hakukoneoptimoinnista monet yritykset olisivat valmiita maksamaan suuriakin summia. Erityistä optimointia ei kuitenkaan ole tehty, vaan ”salaisuutena” on pitkäjänteinen työ hyvän sisällön luomiseksi. Hyvä sisältö puolestaan houkuttelee ihmisiä linkittämään sivustolle, ja positiivinen kierre on valmis.

Suuri suosio on tuonut mukanaan myös epätoivottavaa käytöstä, kuten omien tietojen muokkaamista parempaan suuntaan, tietyn opinsuunnan korostamista tai valheellisten tietojen lisäämistä vahingontekotarkoituksessa. Osittain näistä syistä Wikipedia on joutunut kehittämään joukon mekanismeja, joilla suojataan kaikkein kiistanalaisimpia aiheita jatkuvalta turmelemiselta. Tietyt sivut ovat jäädytetty muutoksilta ja toisia voivat muokata ainoastaan kirjautuneet henkilöt. Lisäksi sivuja voidaan merkitä puolueellisiksi tai nimettyihin lähteisiin pohjautumattomaksi, jolloin lukija pystyy paremmin arvioimaan sisällön mahdollisia ongelmia.

Wikipedian täysin avoin luonne on herättänyt myös epäilyjä tiedon laadusta. Wikipediaa on verrattu tiedon kattavuuden ja oikeellisuuden mittareilla Encyclopaedia Britannicaan ja merkittäviä eroja ei löytynyt Naturen tekemässä tutkimuksessa vuonna 2005 (vaatii maksullisen tunnuksen, Wiredin aiheesta kirjoittama artikkeli on vapaasti luettavissa).

On kuitenkin huomioitavaa, että Wikipedian tiedot ovat jatkuvassa muutoksessa, ja eilen sivuilla ollut tieto on voitu jo tänään vaihtaa toiseksi.

Lähdekritiikki ja medialukutaito ovat oleellisia taitoja käytettäessä Wikipediaa lähteenä.

Yhteisöllisyys ja yritys 2.0

Yrityksen kannalta on tärkeää ymmärtää kaksi perustekijää:

1. Suurin osa nuorista (alle 30 vuotta) työntekijöistä kuuluu yhteen tai useampaan yhteisöön.
2. Itse yritys ja sen brändit eivät voi mennä suin päin osallistumaan yhteisöllisiin palveluihin. Mitä suurempi yritys, sen tarkemmin asia pitää miettiä. Tilanne muistuttaisi helposti norsua posliinikaupassa – kaikki olisivat ylivarovaisia ja tarkkailisivat toistensa reaktioita.

Yhteisöihin kuulumista ei kannata rajoittaa, kielloilla ei synnytetä koskaan mitään pysyvää. Työnantaja voi päättää, saako työaikaa ja -koneita käyttää yhteisökäynteihin. On toki työtehtäviä, joissa ei ole syytä olla mukana verkostoissa työaikana.

Vastaavasti on paljon tehtäviä, joissa yhteisö ei haittaa työntekoa ja joissakin tehtävissä yhteisö voi toimia ajatusaggregaattina ja ideoiden pallotteluareenana.

Käytännössä raja on helppo vetää internetin käyttöoikeuksien mukaan. Jos työntekijä saa käyttää verkkoa vapaasti, hän voi osallistua yhteisöihin.

Pelisäännöt on kuitenkin syytä sopia. On tehtävä selväksi, mistä asioista saa puhua ja mistä ei. Verkkoon on hieman liian helppo kirjoittaa asiasta kuin asiasta, ja luottamuksellista tietoa voi lipsahtaa sivulauseisiin tai viestin kontekstiin. Toisaalta ei saa tehdä liian tiukkoja sääntöjä, koska ihmiset voivat kapinoida niistä vastaan, avoimesti tai salaa. (Katso kirjan luku 4, jossa puhutaan moraalisesta näkymättömästä kädestä.)

Vastaavasti pitää olla selvää, saako esiintyä yrityksen nimissä vai ei. Voi olla yritykselle hyödyksi, että sen työntekijät jatkavat yrityksen olemassaoloa verkossa. Esimerkiksi Microsoft sai valtavasti positiivista julkisuutta Rober Scobblen pitämän yksityisblogin ansiosta. Toisaalta ajattelemattoman bloggaajan suusta helposti lipsahtaa sammakoita, ainakin yrityksen markkinointiosaston mielestä.

Blogeissa arvostetun rehellisyyden ja yrityksen imagon välillä on yleensä vähintäänkin pieni ristiriita, koska jälkimmäisen osalta pyritään viestimään lähinnä vain positiivisista asioista. Läpinäkyvyys on kuitenkin ollut nouseva arvo viimeisinä vuosina ja hyvälle arvopohjalle rakentuva yritys kestää myös rehellisen ja sensuroimattoman keskustelun.

Yritysblogit

Yritysblogi luo yrityksestä virallista tiedottamista välittömämmän kuvan ja mahdollistaa myös lukijoiden ottamisen mukaan keskusteluun. Sen avulla voi parantaa sijoitusta hakukoneissa ja samalla nostaa koko sivuston profiilia.

Bloggaaminen täytyy kuitenkin tehdä oikein. Yrityksen asiakkaiden, partnereiden tai muiden blogin kohderyhmien täytyy haluta lukea blogia, eli blogin viestinnän täytyy olla kiinnostavaa ja elää ajassa.

Blogia täytyy päivittää usein. Helpointa on laatia kirjoitusaikataulu ja noudattaa sitä. Aikataulun ei tarvitse olla tiukka tai kellontarkka. Riittää, kunhan blogiin ilmestyy artikkeleita suurin piirtein järkevin välein. Mieluummin viikoittain kuin kuukausittain tai päivittäin.

Mikäli keskustelua syntyy kommenteissa, siihen on parasta osallistua rakentavasti. Aina kaikki keskustelu ei ole miellyttävää, mutta se sentään tapahtuu sellaisessa paikassa, jossa voi vastata ja argumentoida. Sensurointia ei kannata harrastaa, elleivät kommentit ole hyvän maun vastaisia. Samoin tekstin muuttaminen jälkeenpäin ei ole hyväksyttävää.

Mikäli keskustelu karkaa käsistä, voi loppuun kirjoittaa lyhyen vastineen ja sulkea kommentit kyseessä olevasta artikkelista.

Sisäiset palvelut

Blogit ja wikit toimivat erinomaisesti yrityksen sisäisinä tiedotuskanavina. Blogeihin kirjoittamiseen liittyy tietty välittömyyden tunne, jolloin tekstistä ei tule liian virallista ja kangistunutta. Tällainen viestintä sopii yrityksen sisälle ja se houkuttelee työntekijöitä kommentoimaan ja ehkäpä jopa kirjoittamaan itse.

Kirjoittamista ei pidä missään nimessä antaa pelkästään tekstiammattilaisten, esimerkiksi tiedottajien tai copywriterien vastuulle, vaan asianomaisen täytyy kirjoittaa itse – tällöin jargon tai mainoslauseet eivät vie tekstin henkilökohtaisuudelta terää. Kielioppi ja oikeinkirjoitus on kuitenkin syytä olla hallussa; tähän kannattaa tarvittaessa hakea apua ammattilaiselta.
Verkostoituminen

Internet on tehnyt verkostoitumisesta aikaisempaa helpompaa. Useat palvelut, kuten LinkedIn tai Xing, perustavat koko toimintansa ihmisten välisten yhteyksien vaalintaan. Liittyessäsi palveluun voit ryhtyä kutsumaan liiketuttaviasi omaan verkostoosi ja pikkuhiljaa kasvattaa yhteyksiesi määrää ja relevanssia.

Tämän verkoston läpi voidaan tehdä kaikenlaisia toimenpiteitä, esimerkiksi hakea uusia työntekijöitä tai pyytää vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Nämä pyynnöt välitetään verkostossa eteenpäin, jolloin vastaanottajien määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Lopulta löytyy joku, jolla on osaamista asiassa ja kiinnostusta vastata kysymykseen tai hakea työpaikkaa.

Uusien työntekijöiden taustaa on helppo selvittää palvelun kautta ja sieltä löytyy nopeasti yhteiset tuttavat, joilta voi tarvittaessa kysyä mielipidettä.

Verkosto toimii tietysti toiseenkin suuntaan, eli yrityksen joku työntekijä voi saada sieltä uuden työpaikan. Tosin työpaikan vaihtoa mielivät poistuvat joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin yrityksestä. Mikäli verkosto imee yritystä tyhjiin, kannattaa miettiä henkilöstöpolitiikan toimivuutta.

Yrityksen kannattaa rohkaista ihmisiä liittymään palveluun ja verkostoitumaan, koska työkaverien verkostot ovat osittain päällekkäisiä ja näin ne auttavat toinen toisiaan saavuttamaan suuremman joukon ihmisiä. Mitä enemmän tavoitetaan, sen paremmin verkosto toimii.

Web palvelukanavana

Entistä useampaa palvelua voidaan käyttää webin yli ja selaimesta onkin muodostunut tietokoneiden suosituin sovellus. Tiedonhaun ja surffailun lisäksi webissä voi nykyään hoitaa yrityksen pankkiasiat, laskutuksen, projektinhallinnan, sähköpostit ja verkostoitumisen.

Yritysten täytyy miettiä webin merkitystä oman liiketoimintansa kannalta. Yritys yleensä joko käyttää verkossa olevia palveluja tai tuottaa niitä. Jälkimmäisessä tapauksessa verkolla on strateginen merkitys, joten siihen panostamista ei voi teroittaa kylliksi.

Osalla yrityksistä voi olla mielipide, että ne eivät käytä verkon palveluja. Melkein jokaisesta yrityksestä löytyy kuitenkin työntekijöitä, jotka käyttävät palveluja. Johdon on hyvä olla perillä toimintatavoista. Ei kieltääkseen asioita, vaan oppiakseen parhaat tavat suorittaa tehtävät. Jos verkolla on tässä suhteessa annettavaa yritykselle, sitä kannattaa ehdottomasti käyttää.

Web 2.0

Verkkopalveluihin liittyvä käsite Web 2.0 on ollut parina viime vuonna pinnalla. Se on eräänlainen sateenvarjotermi, jonka alle on koottu useita webin kehitykseen liittyviä teemoja. Termin esitti ensimmäisenä Tim O’Reilly vuonna 2005 ja se yleistyi sangen nopeasti. Web 2.0 voidaan tiivistää seuraaviin kohtiin:

• Web palvelualustana – erillisten sovellusten laadinnan sijaan sovellus toteutetaan palveluna verkkoon.
• Yhteisöllisen älykkyyden käyttö – webiä käyttävät ihmiset muodostavat laajan joukkotietoisuuden, jonka avulla voidaan toteuttaa yksittäisille ihmisille mahdottomia tehtäviä. Hyvänä esimerkkinä toimii Wikipedia, jota ei pystyisi yksi ihminen tai keskikokoinenkaan organisaatio toteuttamaan omin voimin.
• Hyvät tietovarastot tuovat kilpailuetua – suurin osa web-palveluista perustuu yhden tai useamman tietovaraston käyttöön. Palvelun kilpailuvaltit määräytyvät pitkälti tiedon laadun ja saatavuuden perusteella. Tästä syystä tietovarastoja täytyy vaalia ja kasvattaa ahkerasti. Olennaista on myös kyky yhdistää kaksi tai useampia tietovarastoja mielekkäästi.
• Sovelluksilla ei ole enää versionumeroita – verkossa toimivaa sovellusta voidaan päivittää jatkuvasti, koska se on kokonaan omassa hallinnassa. Sovellus on mahdollista päivittää osissa, jolloin osa käyttäjistä on vielä vanhassa sovelluksessa ja osa uudessa.
• Kevyet ohjelmointimallit – perinteinen sovelluskehitys lähtee raskaista prosesseista ja kaikkien ongelmien ratkaisemisesta. Kevyemmillä malleilla voidaan laatia nopeasti prototyyppejä ja kasvattaa ohjelmistoa markkinoiden haluamaan suuntaan, ilman monimutkaisia projektivääntöjä ja nippua muutospyyntöjä.
• Ohjelmistot levittäytyvät useisiin erilaisiin laitteisiin – samaa palvelua käytetään selaimella, kännykällä ja ehkäpä erillisellä thin client -sovelluksella. Palvelu voi olla erinäköinen eri laitteissa ja kaikkia osia ei voi välttämättä käyttää suppeimmilla päätelaitteilla, mutta perustoiminnot tarjotaan kaikille.
• Rikas käyttökokemus webissä – AJAX-teknologian avulla voidaan toteuttaa työpöytätasoisia sovelluksia selaimen sisälle.

Sovellusten kehittämisen ja käytön kannalta tämä siis tarkoittaa palvelujen siirtymistä verkkoon – siellä niitä voi päivittää jatkuvasti, kukaan ei käytä vanhoja versioita ja piraateista ei ole haittaa. Akilleen kantapääksi muodostuu helposti verkko, eli yhteyden internetiin ollessa poikki kaikki tieto on saavuttamattomissa palvelimilla. Moni yritys ei ole vielä hankkinut kahta eri yhteyttä internetiin, jolloin yhden toimimattomuus ei vie koko yritystä horrokseen.

Verkkopalvelujen käytöstä saadaan kustannussäästöjä lisenssikulujen vähenemisellä ja mahdollisuudella mitoittaa palvelujen käyttäjämäärät tarkemmin – osa laskutusmalleista perustuu yhtäaikaiselle käytölle tai laskutusperusteena on esimerkiksi siirretyn tiedon määrä käyttäjien lukumäärän sijaan.

Vastaavasti täytyy varautua verkkoyhteyksien katkeamiseen, esimerkiksi järjestämällä varayhteys 3G-matkapuhelimella – käyttäen vieläpä eri operaattoria kuin verkkoyhteydessä. Tiedon säilytys palvelun tarjoajan palvelimilla on otettava huomioon mietittäessä esimerkiksi turvallisuusluokituksia ja tiedon saatavuutta. On toisaalta oletettavaa, että suurten palveluntarjoajien tietoturvaratkaisut ovat keskimääräistä suomalaista yritystä paremmalla tolalla.

Palvelujen käyttöön ja oikeuksien hallintaan täytyy sopia yhteiset pelisäännöt. Tarvitaan mekanismi, jolla jonkun työntekijän löytämä palvelu evaluoidaan ja tarvittaessa virallistetaan koko yrityksen käyttöön. Osa palveluista voi olla myös osaston tai työryhmän sisäisessä käytössä.

Jonkun täytyy arvioida tietosuoja- ja muut turvallisuusvaatimukset. Liian tiukat säännöt tai vaivalloinen lupaprosessi vähentävät työntekijöiden halua etsiä ja kokeilla uusia palveluja.

Esimerkkipalveluja

Verkkoon on toteutettu suuri joukko erilaisia palveluja, joilla yritys voi tehostaa omaa toimintaansa tai saada kustannussäästöjä perinteisiin toimintatapoihin nähden.

GMail on nimensä mukaisesti Googlen tarjoama ilmainen sähköpostipalvelu, jonka ominaisuudet vastaavat kaupallisia sähköpostiratkaisuja. Google tarjoaa rahasta mahdollisuutta käyttää GMailia oman domain-nimen kautta.

Google Calendar on verkossa toimiva kalenteripalvelu. Yksinkertaisimmillaan se on perustason sähköinen kalenteri, mutta sen voi myös synkronoida esimerkiksi matkapuhelimeen tai tietokoneen kalenteriin. Kalenterin merkintöjä voi myös jakaa muille, jolloin saadaan syntymään ryhmäkalenteri.

Basecamp on 37 Signalsin tarjoama projektisovellus, jolla voidaan hallita projekteihin liittyvä kommunikaatio. Palvelussa on tehtävälistat ja määräpäivät, joilla varmistetaan projektin eteneminen. Lisäksi yksinkertainen viestintäkanava ja kommentit helpottavat kommunikointia ja yleistä sähköpostitulvaa. Tiedostoja voidaan jakaa projektin henkilöiden kesken.

Systeemissä voi olla itse asiassa suuri joukko projekteja, jotka näkyvät tietyille henkilöille. Basecamp-tilin omistaja hallinnoi kaikkia projekteja ja voi kutsua ihmisiä eri yrityksistä mukaan näihin projekteihin.

Verkkolaskut.fi on suomalainen laskutuspalvelu, jolla laskutuksen voi kääntää sähköiseksi. Paperilaskujen lähettämisen sijaan palvelusta lähetetään sähköposti ja laskun vastaanottaja voi päättää, haluaako hän PDF-muotoisen laskun, Finvoice-laskun vai paperilaskun postissa.

Salesforce.com on kokonaan verkossa toimiva CRM-järjestelmä. Kaikki henkilökunnan asiakkaisiin liittyvät toimet, kuten liiketapaamiset, sähköpostit ja muu yhteydenpito asiakkaaseen, kootaan yhteen järjestelmään. Tämän tiedon avulla ja strategian ohjaamana voidaan ymmärtää ja hallita asiakkuuksia.

Palvelujen tuottaminen

Jos yritys puolestaan tuottaa verkkosovelluksia tai tarjoaa jotakin palvelua internetin kautta, asiat ovat huomattavasti monisyisempiä. Yksiselitteisiä ohjeita menestykseen ei voida antaa, mutta muutama asia kannattaa pitää mielessä palvelun laadinnan ja tarjonnan aikana.

Yrityksen on ymmärrettävä, mihin tarkoitukseen uusi palvelu tulee. Mikä on syntyvä lisäarvo? Onko lisäarvo kestävää ja yrityksille välttämätöntä, vai onko se vain muotioikun kaltainen näennäislisäarvo, joka katoaa huonojen aikojen koittaessa? Ilman selkeää lisäarvoa palvelua ei osteta.

Asiakkaiden sitouttamiseksi palvelun täytyy muodostaa heille sellainen tietovarasto ja toiminnallisuus, jota on vaikea korvata toisella palvelulla. Tämä etu ei saa kuitenkaan muodostua rakentamalla ylimääräisiä estoja tai lukituksia – käyttäjät näkevät niiden läpi ja lopulta ärtyvät niihin. On siis pyrittävä asiakkaiden liiketoiminnan ytimeen ja pysyttävä siellä.

Palvelulla kannattaa pyrkiä ratkaisemaan asiakkaiden ydinongelma mahdollisimman hyvin. Yksinkertainen palvelu, joka vastaa asiakkaiden tiettyyn tarpeeseen on helpompi ylläpitää ja myydä kuin monipuolisempi palvelu, joka melkein vastaa useaan erilaiseen tarpeeseen. Monipuolinen palvelu on monimutkaisempi toteuttaa ja käyttää.

Palvelun konsepti täytyy siis kirkastaa. Helpointa on ratkaista oman yrityksen ongelma elegantisti ja olettaa, että muut painivat samanlaisten asioiden parissa. Toisaalta, syvällinen yhteistyö tulevien asiakkaiden kanssa ja yhteiskehitys vaikkapa yrityksen blogissa auttavat yritystä ymmärtämään mitä asiakkaat tarvitsevat. Lisäksi tulee muistaa, että asiakasyritys harvoin haluaa sitä, mitä se tarvitsee. On vain porauduttava syvemmälle ongelmaan, kunnes asian kova ydin tulee vastaan. Siitä on hyvä ponnistaa tuotteistamaan.

Palvelun rahoitus

Palvelun täytyy olla toteutettavissa yrityksen ja sen verkoston voimavaroilla. Rahaa on oltava riittävästi, samoin aikaa ja osaamista.

Rahoitus on hankittava kuntoon joko ulkopuolisella rahoituksella tai tekemällä tuottavia töitä palvelun kehittämisen aikana. Tekes ja vastaavat instanssit voivat auttaa rahoituksessa. Aikaa on näennäisesti aina tarpeeksi, sitähän tulee joka päivä 24 tuntia lisää – mutta yleensä ensimmäisenä ongelman oikein ratkaissut palvelu vie koko potin. Hyvänä esimerkkinä toimii eBay, joka pystyi keräämään ensimmäisenä kriittisen massan myyjiä. Nyt kaikilla ammattimaisesti toimivilla myyjillä on valtava joukko suosittelijoita, joiden kertomusten pohjalta on helpompi uskaltaa ostaa joku tavara juuri tältä henkilöltä. Jos myyjä siirtyisi uuteen palveluun, hän menettäisi kaiken historian ja joutuisi aloittamaan menestystekijöiden keräämisen alusta,

Eli aika voi olla hyvinkin paljon rahaa. Osaamista saa rahalla ja ajan kanssa, kunhan vain osaa arvioida osaamisensa alunperin oikein.

Uusille teknologiayrityksille rahoitus tulee joko perustajien omasta pussista, enkelisijoittajilta tai tekemällä tuottavia töitä kehitystyön ohessa. Kun palvelusta on toteutettu ensimmäinen demo tai beta-versio, rahoituksessa voidaan käynnistää ensimmäinen riskirahakierros.

Usean vuoden toiminnassa olleille yrityksille rahoitus on hieman erilainen haaste. Tukeva kassavirta ja voitollisuus mahdollistavat erilaisten riskiharjoitusten teon ilman ulkopuolista rahoitusta, tärkeintä on lähinnä mitoittaa hanke ja omat kyvyt vastaamaan toisiaan. Riskirahaa saa toki myöhemmissäkin vaiheissa, jos tarvetta ilmenee.

Palvelun teknologiavalinnat

Kevyet toteutustavat nopeuttavat tuotantosykliä ja helpottavat vastaamaan myös kilpailijoiden tuomiin haasteisiin. Palvelua ei pidä kuitenkaan rakentaa mahdollisimman nopeasti, vaan siitä on tehtävä järkevällä tavalla järeä.

Kannattaa miettiä, kuinka palvelu toimii sen tullessa suosituksi kohderyhmässään. Ajateltava siis suuria. Suurin osa web-palveluista löytyy kuulopuheiden perusteella, joten käyttäjien määrän kasvaessa myös puheet palvelusta laajenevat. Parhaimmillaan tämä tempaa palvelun käyttäjämäärät räjähdysmäiseen kasvuun. Kesällä ja syksyllä 2007 tällainen kasvu alkoi Facebookille ja tätä lukua kirjoitettaessa Facebookin arvioitu hinta on noussut taivaisiin. (Luvun julkaisun päivänä julkaistiin kauan odotettu uutinen , kun Microsoft hankki itselleen siivun Facebookista. Tässä Helsingin Sanomien lyhyt artikkeli samasta aiheesta.)

Skaalautuminen täytyy siis ratkaista osittain heti kättelyssä. Palvelun arkkitehtuuri ei saa estää eikä tarpeettomasti hankaloittaa skaalautumista. On oltavat selkeä suunnitelma ja laskelma skaalautuvuudesta. Tämä suunnitelma täytyy myös testata. Kuitenkaan lisäpalvelimia ja muita laitteita ei kannata hankkia ennenkuin skaalautumistarve on nähtävissä. On vain hyvä tietää, että markkinoiden huutoon pystytään tarvittaessa vastaamaan.

Mikäli palvelun sisältämällä tiedolla on arvoa muissa järjestelmissä, rajapinnat on syytä miettiä valmiiksi. Jos rajapinnat avataan myös ulkopuolisille kehittäjille, palvelun ympärille syntyy ekosysteemi lisäpalveluista ja -ratkaisuista. Näin kaikkea ei tarvitse toteuttaa itse ja ekosysteemin kehittäjiltä saadaan uusia ideoita, joita ei välttämättä olisi osattu ajatella oman yrityksen väen kesken. Ekosysteemin hallintaan täytyy budjetoida aikaa ja henkilöitä, sen suuntaa kannattaa ohjata yrityksen ja markkinoiden parhaaksi. Edellä mainittu Facebook toimii tässäkin hyvänä esimerkkinä. Se loi ekosysteemin ulkopuolisille kehittäjille ja pystyi sen avulla integroitumaan valtavaan määrään erilaisia palveluja. Nämä integroinnit ovat puolestaan siivittäneet Facebookin kasvua.

Valmis palvelu markkinoille

Kehitystyön jälkeen moni pitää työtä jo tehtynä. Itse asiassa kaikkein suurimmat haasteet ovat vasta edessä. Tätä ennen työtä on tehty kontrolloidussa ympäristössä, jonka rajat ja toimintamallit ovat olleet melko selkeitä. Palvelun julkistuksessa astutaan Internetin palveluviidakkoon, jonne täytyy pystyä rajaamaan oma reviiri ja houkutella maksavia asiakkaita saapumaan paikalle.

Palvelua täytyy siis markkinoida. Mikään ratkaisu ei myy itseään, vaan rumpua on lyötävä oikeissa paikoissa ja oikeaan aikaan. Markkinointi on syytä budjetoida heti kättelyssä, koska sen aliarvioiminen voi viedä liiketoimintasuunnitelmalta pohjan pois.

Palvelun menestystekijät voivat olla pienestä kiinni ja yrityksen täytyy panostaa palvelun markkinointiin kaikin mahdollisin tavoin. Kaikki Suomessa jo tietävät, että hyvä teknologia ei myy itseään– silti markkinointi jää lapsipuolen asemaan.

Markkinoinnissa on useita erilaisia keinoja, joista täytyy valita palvelulle sopivat. Perinteiset mediat, lehdet, televisio ja radio, täytyy käytännössä rajata pois – kalleuden ja pienen peiton takia. Internet-mainonnassa Googlen AdWords ja vastaavat systeemit toiminevat parhaiten. Isolla mediabudjetilla ei välttämättä saada läheskään niin paljon asioita kuin kohdentamalla rahat järkevästi oikeisiin paikkoihin.

Palvelua voi markkinoida myös todella pienellä budjetilla tekemällä asioita itse ja näkemällä vaivaa. Oma näkyvyys verkossa täytyy laittaa ensimmäisenä kuntoon. Hyvännäköinen ja uskottava web-sivusto on tärkein lähtökohta. Sinne kaikki palvelusta kuulleet ja kiinnostuneet saapuvat, joten sen pitää olla kunnossa.

Oma blogi tai muu vastaava kanava toimii sekä tiedottamiseen että markkinointiin. Verkostoitumalla muiden bloggaajien kanssa saadaan syntymään höpinää palvelusta eri puolille verkkoa. Aktiivisuus kommentoinnissa ja asiaa sivuavien sivustojen seuraamisen täytyy olla arkipäivää internetpalvelun markkinoinnissa. Esimerkistä käy Pronto.com, joka ylläpitää verkkokauppaan keskittynyttä hakukonetta. Heillä blogien seuraaminen on kriittinen osa markkinan seurantaa, kuten yrityksen CEO Dan Marriott sanoo:

“We watch the web daily, hourly, and have a culture within our company that keeps us focused on literally anything that can impact our industry, competitive set, and of course – what folks are saying about us. We respond to anything that seems to be legitimate feedback so we can continue to learn and get better each and every day and minute.”

Ja tämä kulttuuri myös näkyy. Kun taannoin eräällä blogilla (linkki artikkeliin) kirjoitettiin Prontosta, tuli vastaus suoraan itseltään Marriottilta alle 24 tunnissa:

“Hi, My name is Dan Marriott and I’m CEO of Pronto. Thanks much for your interest and thoughts on our service… ”

Hyvä PR-toimisto auttaa saamaan palvelun lehtiin, jolloin saadaan näkyvyyttä sekä perinteiseen mediaan että verkkoon yhtä aikaa. Lehdistössä esiintyminen on edelleen tietyllä tavalla merkki palvelun merkittävyydestä.

Palvelun ylläpito

On tärkeää ymmärtää, että palvelun täytyy toimia 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemän päivää viikossa. Palvelua on tarkkailtava jatkuvasti ja poikkeamiin on puututtava pikaisesti. Globaalissa taloudessa on hyvin harvoja hetkiä, jolloin kukaan ei tee esimerkiksi toimistotyötä – pyhäpäivät ja juhlat vaihtelevat kulttuurista toiseen ja jokaisella aikavyöhykkeellä on jotakin liiketoimintaa.

Operointi on verkostoituvassa taloudessa selkeästi nouseva ydinkompetenssi, jonka hankkiminen täytyy aloittaa hyvissä ajoissa. Tietyn aikaa palvelulta sallitaan betamaisuus, mutta lopulta käyttäjien hyväntahtoisuus loppuu ja he siirtyvät toiseen palveluun. Tässä ikkunassa on kone öljyttävä hyvin toimivaksi.

Kuinka siis toimia?

Länsimaissa ihmisten elämä siirtyy yhä enemmän verkkoon, ensiksi asiointina ja sen jälkeen ajan viettämisenä. Yritysten on seurattava tätä kehitystä, koska muuten jäädään jälkeen ihmisten tarpeista ja haluista.

Tietotekniikkaa on kaikkialla, pidettiinpä siitä tai ei. Muutokset tulevat aalloissa, jotka muokkaavat käyttäytymistämme. Fiksuimmat pyrkivät hyötymään tästä kehityksestä tavalla tai toisella. Avainkysymykseksi jää, monenteenko aaltoon kannattaa loikata mukaan.

Yrityksen tulee myös muistaa, että tulevat työntekijät ovat tottuneet verkostoitumaan, asioimaan sekä ihmisten että koneiden kanssa verkossa ja viettävät suuren osan vapaa-ajastaan kytköksessä johonkin laitteeseen – tietokoneeseen tai kännykkään. Jos heitä ei ymmärretä, heitä ei voi myöskään johtaa ja yritys menettää terävimmän kilpailukykynsä alikäyttäessään henkilöstöään.

Investoi osaamiseen ja tekniikan ymmärtämiseen, älä pelkästään nykytilan mukaiseen toimintaan. Tilaisuuksia avautuu osaaville ja pystyville tekijöille aina, riippumatta teknisestä kehityksestä.