Johdanto

UUSI MAAILMA

Tämä kirja kertoo uudesta maailmasta, jossa tapa tehdä töitä, tapa johtaa ja tuottaa ovat uusia. Maailmasta, jossa salailun, yksisuuntaisen viestinnän ja ylimielisyyden asemesta hallitsevat avoimuus, jakaminen, yhteistyö ja osallistuminen. Maailmasta, jossa menestystarinoita luodaan ennennäkemättömällä nopeudella, mutta jossa pudotuskin odottaa vain askeleen päässä. Maailmasta, jossa notkeat, nopeat ja nokkelat sopeutuvat ja poimivat parhaat päältä, hitaimmille jää luu käteen.

Tuo maailma ei ole kaukana, ei ajallisesti eikä maantieteellisesti. Huolestuttavaa tai ei, riippuu katsojan asenteesta, mutta muutos on jo alkanut. Se on käynnissä juuri tälläkin hetkellä, osin vielä piilossa. Kutsuttakoon sitä verkottuneeksi maailmaksi, avoimeksi maailmaksi, yhteistyön maailmaksi tai maailman versioksi 2.0, mutta juuri sellaisista muutoksista tässä on kysymys. Peruuttamattomia muutoksia tapahtuu jo kaikkialla eikä niiden vaikutuksia voi enää kukaan kiertää ja välttää. Niiltä ei voi suojautua, ei edes yrityksen seinien sisäpuolelle. Maailma on muuttunut merkityksellisellä ja pysyvällä tavalla ja muutos jatkuu alati kiihtyvällä vauhdilla.

YRITYSELÄMÄN UUDET SÄÄNNÖT

Uudessa maailmassa internetillä on hyvin merkittävä rooli, mutta muutoksen rajaaminen vain internetiin olisi sen voiman kohtalokasta aliarvioimista. Kyse on paljon laajemmasta sosiologisesta ja kulttuurisesta muutoksesta, jossa tuottamisen tapa ja yrityselämänkin pelisäännöt muuttuvat radikaalilla tavalla. Teknologia ruokkii tuota muutosta mahdollistaen entistä nopeampia, helpompia ja halvempia tapoja toteuttaa unelmia yhteistyössä.

Kenties käsillä olevaa muutosta voisi kutsua jälkikorporatiiviseksi siinä mielessä, että uudessa maailmassa yritykset joutuvat yksi toisensa jälkeen toteamaan seiniensä sisälle mahtuvan vain rajallisen määrän osaamista ja ulkopuolelle jäävän aina enemmän. Tämä on enemmän kuin Geoffrey Mooren vuonna 2000 esittämä yrityksen toimintojen jakaminen ytimeen (core) ja ympäristöön (context). Uusi teknologia ja uudet sosiaaliset keksinnöt hajauttavat ytimenkin: yrityksen erityispiirre voi olla osaajien kerääminen projekteihin eri puolilta maailmaa, myös yrityksen ulkopuolelta. Ehkä näemme piankin virtuaalisia yrityksiä.

Yritykset myös joutuvat toteamaan, ettei yksisuuntainen “me kerromme teille” -viestintä enää pure, vaan vastaanottajat täytyy kytkeä mukaan prosessiin jo alusta alkaen. Valtaistettu työntekijä kääntää työnantajan ja -tekijän välisen suhteen nurinkurin, ja tulevaisuudessa valtikkaa piteleekin työntekijä työnantajan kuunnellessa ja totellessa.

Tämä kaikki ei suinkaan tarkoita suurten yritysten katoamista tai edes välttämättä niiden aseman heikkenemistä, vaan saattaa jopa tarjota aiempaa enemmän mahdollisuuksia nopeaan ja mittavaan ansaintaan – tosin muuttuneilla säännöillä. Yrityksillä, jotka ottavat muutoksesta onkeensa on edessään loisteliaita hetkiä, kun taas niitä, jotka suhtautuvat muutokseen pelkällä olan kohautuksella, saattaa odottaa katkera kohtalo.

Nyt on korkea aika myös Suomessa herättää keskustelua käynnissä olevasta muutoksesta ja sen merkityksistä yrityksille. Muutokset näkyvät lähivuosina voimakkaina yhtä lailla kuluttaja- kuin työmarkkinoillakin. Kun rakennamme kilpailukykyämme yhä enemmän luovuuden ja innovaatioiden varaan, on meidän syytä sijoittaa kehittämisen voimavaroja myös toimintatapoihimme, eikä vain tuotteisiin, olivatpa ne sitten tavaroita tai palveluita. Jälkimmäiset ovat paljon helpommin ulkoistettavia tai kopioitavia, kun taas toimintapojen ja kulttuurin vieminen onkin jo kertaluokkaa haastavampaa. Nokkeluuden, notkeuden ja nopeuden resepti on jotain paljon monimutkaisempaa kuin osaluettelo. Siinä missä tuotteita joudutaan suojelemaan raskain teollis-oikeudellisin menetelmin, voidaan toimintatapojen suhteen olla hyvinkin avoimia, eikä kilpailijoilla silti ole mahdollisuuksia hyödyntää näkemäänsä ja kuulemaansa. Ja voi vain kysyä, kumpi tapa herättää yrityksen asiakkaissa, olivat he sitten kuluttajia tai yrityksiä, positiivisemman vastaanoton, mikä viime kädessä näkyy myös yrityksen taloudellisessa tuloksessa. Hyvä esimerkki tästä ovat Toyotan kehittämät kevyen tuotannon ja tuotekehityksen menetelmät. Vaikka Toyota on auliisti julkaissut kaiken osaamisensa, eivät muut autotehtaat ole pysyneet Toyotan perässä. Ohjelmistoteollisuus on löytänyt Toyotan menetelmät – on jo aika muidenkin löytää ne. Tämä kirja kertoo, miten yritykset voivat ottaa Toyotan menetelmät käyttöönsä.

YRITYS 2.0 JA YHTEISTYÖ

Millainen sitten on uuden sukupolven yritys – Yritys 2.0, kuten me sitä kutsumme – joka uudessa maailmassa menestyy? Kuten arvata saattaa, numerot kirjan nimeen olemme lainanneet O’Reilly Median jo vuonna 2003 lanseeraamalta Web 2.0 -käsitteeltä. Samoja numeroita on tähän mennessä käytetty jo lukuisissa muissakin yhteyksissä puhuttaessa internetin lisäksi kuluttajista, kirjastoista, matkailusta ja luoja ties mistä. Myös yrityksistä näitä maagisia numeroita on käytetty, erityisesti Yhdysvalloissa, jossa Andrew McAfee otti käyttöön käsitteen Enterprise 2.0 artikkelissaan keväällä 2006. Vaikka käytämmekin McAfeen kanssa yhteneväistä koodistoa, on meidän käsitteemme, Yritys 2.0, huomattavasti McAfeen määrittelemää Enterprise 2.0:aa laajempi. Siinä missä McAfee sisällyttää käsitteeseensä lähinnä sosiaalisen median alustat yrityksissä, tarkastelemme me ennen kaikkea muutosta kulttuurisesta näkökulmasta sisällyttäen alustat toki mukaan muutoksen mahdollistajina.

Myös Suomessa on käytetty numerosarjaa 2.0 yrityksistä puhuttaessa. Kuluvan vuoden tammikuussa TIEKE, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus, julkaisi Ville Saarikosken kirjoittaman teoksen PK-yritys 2.0, jossa numeroilla viitataan siirtymään yrityskeskeisestä ajattelutavasta verkostokeskeiseen. Vaikkakin teoksessa liikutaan osittain samojen teemojen parissa kuin tässäkin kirjassa, rajautuu Saarikoski käsittelemään aihetta suppeammasta näkökulmasta. PK-yritys 2.0 on kuitenkin hyödyllistä luettavaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneet verkostojen teoriasta tai sen soveltamisesta yritysten välisiin suhteisiin.

Tässä kirjassa numeroilla 2.0 tarkoitetaan ennen kaikkea kulttuurista muutosta, joka kiteytyy yhden sanan ympärille: yhteistyö. Viime vuosina on syntynyt positiivinen kehityksen kierre, jossa teknologinen ja kulttuurinen muutos vahvistavat toinen toisiaan mahdollistaen ennennäkemättömän helpon ja nopean yhteistyön yli rajojen ja sukupolvien. Kymmenet, sadat, tuhannet, jopa miljoonat ihmiset eri puolilta maailmaa voivat internetin välityksellä liittyä yhteen muodostaen yhteisöjä, joissa luodaan uutta tietoa, osaamista, taidetta tai vaikkapa liiketoimintaa hurjalla vauhdilla. Osin tämä tuottaminen on perinteiseen tapaan aktiivista tekemistä, osin taas passiivista, jossa osallistuja ei varsinaisesti tuota mitään, mutta antamalla luvan esimerkiksi kuuntelemansa musiikin seuraamiseen tai vapaan tietokonekapasiteettinsa hyödyntämiseen mahdollistaa arvokkaan ymmärryksen syntymisen tai resurssivajeen täyttämisen.

Eikä yhteistyössä sinänsä ole mitään uutta ja ihmeellistä. Jo esihistoriallisista ajoista saakka ihmiskunta on jakautunut erilaisiin ja eri kokoisiin ryhmiin yhteistyön tekemiseksi, olkoon kyseessä sitten perhe, joukkue, yritys tai vaikkapa nykyaikainen valtio. Kaikkien niiden tarkoituksena on kerätä yhteen joukko yksilöitä tekemään jotakin, mitä kukaan heistä ei yksinään voisi saada aikaiseksi. Tuotos itsessään voi olla konkreettinen ja näkyvä, kuten tämä kirja, tai abstrakti ja henkinen, kuten rakastaminen perheessä tai tieteellinen tutkimus. Merkittäväksi ja aikaisemmasta poikkeavaksi nyt tapahtuvan muutoksen tekee toisaalta yhteistyön laajuus ja toisaalta sen nopeus. Olisiko aikaisemmin voitu edes uneksia tilanteesta, jossa miljoonat ihmiset kerääntyvät yhteen luomaan aikakautemme elämästä valtavan videokirjaston, joka sisältää kymmeniä miljoonia videoleikkeitä kaikkialta maailmasta? Ja kaikki tämä vain puolessatoista vuodessa.

MÄÄRITELMÄÄ ETSIMÄSSÄ

Vaikka käytämmekin raflaavaa termiä Yritys 2.0, ei meillä kuitenkaan ole sille vielä tässä vaiheessa olemassa tarkkaa määritelmää. Kirjan kirjoittaminen on meille nimenomaan yritys määritellä tuo käsite. Osittain sen teemme me kirjoittaessamme kirjaa, osittain sen teette te, lukijamme, osallistuessanne ja kommentoidessanne.

Jotta kuitenkin olisi jotakin pohjaa, minkä avulla suunnata ajatuksia, olemme yrittäneet kuvata tarkastelemaamme kulttuuria muutaman adjektiivin avulla. Käsityksemme mukaan Yritys 2.0 on avoin, sekä sisäisesti että suhteessa ulkomaailmaan. Yrityksessä vallitsee tiedon jakamisen ja keskustelun kulttuuri, jossa haastetaan ja tullaan haastetuiksi, jossa valtaa ei ole sillä joka jotakin tietää, vaan sillä joka tietonsa jakaa. Edellytyksenä jakamiselle yrityksessä vallitsee luottamuksen ilmapiiri. Uusi yritys on osallistava ja yhteistyötä tekevä sekä samalla nopea ja rohkea. Yrityksessä on luovuttu liiasta kontrollista ja sallittu ripaus kaaosta ja leikkimielisyyttä, jotta mahdollistetaan onnekkaat sattumat ja luovuus. Kuitenkaan Yritys 2.0:ssa ei ole luovuttu tuottavuudesta, joka yhä edelleen on yksi tärkeimmistä mittareista.

MENESTYKSEN RESEPTI

Kirjan tarkoituksena on luoda kuva tulevaisuuden menestyvästä yrityksestä, joka hyödyntää toiminnassaan kaikkia kehittyvän teknologian suomia mahdollisuuksia ja samaan aikaan ymmärtää jakamisen ja yhteistyön valtavan voiman. Lähestymme teemaa useista eri näkökulmista, sillä kirjoittajajoukon osaaminen kattaa jo nyt hyvin laajan alueen. Yhtäällä tarkastelemme muutoksen vaikutuksia strategiseen ja prosessijohtamiseen, kun taas toisaalla näkökulma on tulevaisuuden tekemisessä ja heikkojen signaalien löytämisessä.

Kyseessä on kaikille osallistujille vapaaehtoinen projekti ja kaikki tekevät leipätyönsä jossakin muualla, monet tosin kirjan teemoihin läheisesti liittyen. Näin ollen saattaa käydä niin, että joidenkin tässä esittelemiemme tai myöhemmin lukijoiden toivomien aiheiden käsittely viivästyy, mutta toivottavasti vain tilapäisesti. Pyrimme aina löytämään korvaavia kirjoittajia, jotta tarpeelliset aiheet tulevat kaikki katetuiksi.

Lisäksi haluamme huomauttaa, että kirjan luvut eivät välttämättä ilmesty loogisessa, vaan tekijöiden aikataulujen sallimassa järjestyksessä. Yritämme kuitenkin nivoa kaikki luvut osaksi kokonaisuutta siten, että sisällön kytkökset ovat ymmärrettäviä ja kirjan lukeminen jo matkan varrella mielekästä.

KIRJAN AIHEET

Kirjassa esitellään yhteistyön tekemisen historiaa alkaen aina 70-luvulta ja ulottuen aivan tähän päivään, ehkä hiukan pidemmällekin. Tässä luvussa tarkastellaan, kuinka teknologiat ja toimintatavat ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa ja pohjustaneet maata meneillään olevalle muutokselle. Toisessa luvussa puolestaan pureudutaan tarkemmin nykyisen muutoksen ytimessä oleviin teknologisiin käsitteisiin ja konsepteihin, jotteivät ne enää olisi salakieltä asiaan vihkiytymättömällekään. Kerromme niistä yleistajuisesti ja runsain esimerkein, jotta jokainen lukija voi alkaa pohtia niiden soveltamista myös omassa toiminnassaan tai yrityksessään.

Kirjassa käsitellään myös osallistumisen ja osallistamisen problematiikkaa kahdestakin eri näkökulmasta: toisaalta yrityksen sisäisenä tehtävänä saada työntekijät osallistumaan ja toisaalta ulkoisena tehtävänä saada asiakkaat ja kumppanit kiinnostumaan yhteistyöstä. Työntekijöiden osalta käsittelyä laajennetaan koskemaan valtaistaminen sekä kiristyvien työmarkkinoiden asettamat haasteet yritysten kyvylle houkutella päteviä tekijöitä ja pitää heidät tuottavina. Emme myöskään unohda luovuutta, tuota organisaatioiden elämän eliksiiriä, jota ilman hyväkin yritys näivettyy ennemmin tai myöhemmin.

Todennäköisesti kirjoitamme myös monesta muusta asiasta osana edellä mainittuja tai erikseen. Kirjan sisällysluettelo on elävä ja täydentyvä ja juuri sen takia sitä ei ole alussa edes olemassa. Kuva piirtyy esiin siveltimen veto kerrallaan ilman tarkkaa luonnosta, mikä mielestämme on yleisemminkin tyypillistä kuvaamallemme uudelle tuotantotavalle. Aina ei matkaan lähtiessä tiedä, mitä tuleman pitää, mutta silti on lähdettävä. Me aloitamme tästä johdannosta ja täydennämme kokonaisuutta pala kerrallaan tuoden uutta luettavaa esille vähintäänkin kuukausittain.

AVATAAN OVET UTELIAILLE

Haluamme myös erityisesti korostaa, että tämän kirjan ei ole ensisijassa tarkoitus olla akateeminen esitys asiasta, vaan ennemminkin, paikoitellen teorialla täydennettynä, tarjottimellinen käytännön esimerkkejä ja mahdollisuuksia, joista jokainen voi poimia itseään kiinnostavat, tutustua niihin halutessaan lisää ja soveltaa omaan yritykseensä. Näin ollen kirja ei myöskään esittele täydellistä ja yhtenäistä toimintamallia järjestelmineen, organisaatioineen ja prosesseineen, vaan ennemminkin pyrkii valottamaan käsiteltävää aihetta näistä ja muista näkökulmista. Se ei tarkoita, etteikö kirjassa esitettyjä asioita voisi soveltaa laajastikin, yhtä lailla järjestelmiin ja prosesseihin kuin organisaatioonkin, mutta se ei ole kirjan ensisijainen tarkoitus.

Toivomme, että kirja tarjoaa jokaiselle jotakin, antaa mahdollisuuden aloittaa yhtä lailla suppeasti kuin laajasti ja ennen kaikkea herättää lukijat ajattelemaan kaiken aikaa ympärillämme tapahtuvaa muutosta ja sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia sekä uhkia omalle yritykselleen. Kirjassa käytetään mahdollisimman paljon internet-lähteitä, jotta lukijan olisi helppo lähteä linkkien avulla tutustumaan asioihin syvällisemmin. Linkkien osalta haasteena tietysti on niiden pitäminen ajan tasalla jatkossakin. Pyrimme kuitenkin päivittämään kirjaa parhaan kykymme mukaan, jotta linkit olisivat aina toimivia ja osoittaisivat oikeaan paikkaan.

PROJEKTI SYNTYI SATTUMALTA

Tämä kirja kertoo yhteistyön ja avoimuuden kulttuurin tulosta yrityksiin ja on samalla itsekin elävä esimerkki yhteistyön ja myös satunnaisten kohtaamisten voimasta. Kirjan alku voidaan laskea kahden henkilön satunnaisen kohtaamisen seuraukseksi. Toni Paloheimo ja Elina Hiltunen tapasivat blogosfäärissä viime vuoden joulukuussa ja kiinnostuivat puolin ja toisin toistensa ajatuksista, minkä seurauksena Elina kutsui Tonin alustamaan keskustelutilaisuuteen työpaikalleen Tulevaisuuden tutkimuskeskukseen. Merkittävää on huomata, ettei Elinalla esittäessään kutsuaan ollut tarkkaa käsitystä, mistä aiheesta alustus pidettäisiin. Joitakin ajatusluonnoksia oli toki Tonin blogissa vilahdellut, mutta tarkkaa käsitystä sisällöstä tai osaamisesta ei ollut.

Lopulta kävi sitten niin, että Toni piti alustuksensa nimenomaan otsikolla Yritys 2.0 ja käsitteli hyvin pintapuolisesti joitakin teknologisia mahdollisuuksia kehittää joko yritysten sisäistä kommunikaatiota tai kykyä tunnistaa tulevaisuuden kehityskulkuja. Esitys sai kuitenkin hyvän vastaanoton ja siitä virisi vilkas keskustelu. Tästä rohkaistuneena Tonin mielessä alkoi kypsyä ajatus esityksen laajentamisesta kirjaksi saakka.

KIRJOITTAJAJOUKKO LAAJENEE

Pian kuitenkin valkeni, etteivät yhden ihmisen rahkeet riittäisi paljon alkua pidemmälle, vaan että yhdessä tekemällä voisi kirjasta saada huomattavasti paremman – ja huomattavasti nopeammin. Ajatus tuntui niin houkuttelevalta, että Toni ja Elina laittoivat kutsun jakoon blogeihinsa, josta se vielä kopioitiin kolmanteen paikkaan Some Labin blogille. Pian alkoikin tulla yhteydenottoja kiinnostuneilta kirjoittajilta ja eipä aikaakaan, kun kasassa oli kymmenkunta innokasta osallistujaa. Tässä vaiheessa ei perääntyminen enää tullut kyseeseen ja projekti polkaistiin käyntiin. Nyt, vajaat kaksi kuukautta Tonin esityksen jälkeen, kasassa on jo yli parinkymmenen kirjoittajan joukko ja kirjan ensimmäinen luku julkaistu. Kirjoittajaryhmän yhteistyötä varten perustetussa virtuaalisessa työtilassa tapahtuu paljon ja tilanne tulevien lukujen osalta näyttää erinomaiselta.

MOTIIVIT OVAT MONET

Monia varmasti askarruttaa, miksi niin monet toisilleen tuntemattomat henkilöt ovat lähteneet mukaan projektiin kirjoittamaan ilmaiseksi jaettavaa kirjaa. Jokaisen kirjoittajan vaikuttimia osallistua voi vain arvailla, mutta varmasti yhtenä kaikilla on halu nostaa esiin tärkeäksi kokemaansa teemaa ja herättää yleistä keskustelua. Lisäksi jotkut kirjoittajat ansaitsevat leipänsä omasta yrityksestään suoraan kirjan aiheisiin liittyen, jolloin monilla heistä on varmasti mielessään oman liiketoimintansa edistäminen. Mukana on myös tutkijoita, joista monia kiinnostaa itse projektin uudenlainen tapa organisoitua ja tuottaa. Joillakin kirjoittajista on varmasti toiveena kohentaa henkilökohtaista profiiliaan tietyn alan asiantuntijana. Toiset ovat mukana silkkaa uteliaisuuttaan. Palaamme tarkemmin vapaaehtoisen osallistumisen motiiveihin osallistumista käsittelevässä luvussamme.

AVOIN PROJEKTI

Kun olemme kirjasta lukuisissa keskusteluissa eri tahoille maininneet, ennemmin tai myöhemmin on aina tullut vastaan kysymys, nähdäänkö kirjaa koskaan painettuna versiona. Siihen voi vain sanoa, että se riippuu täysin sähköisen kirjan vastaanotosta. Jos kirjalla sähköisessä muodossa riittää lukijoita ja käsittelemämme aiheet osoittautuvat mielenkiintoisiksi, voi hyvinkin olla paikallaan kustantaa myös painettu kirja, jotta perinteiseenkin käyttöliittymään tottuneilla olisi mahdollisuus tutustua aiheeseen. Se tosin edellyttää, että kasassa on selkeä kokonaisuus, joka voidaan kansien väliin painaa. Tavoitteenamme on tehdä sähköisestäkin kirjasta kokonaisuus, mutta kuten hyvin ymmärrämme, voi internetissä tehdä myös muunlaisia toteutuksia. Tässä vaiheessa on vielä vaikea sanoa, millainen käsittelytapa osoittautuu aiheemme osalta toimivimmaksi. Voi olla, että perinteinen kirjamalli toimii hyvin, mutta voi myös olla, että wikipediamainen lähestymistapa tarjoaakin lukijoillemme paremman tien. Kuka tietää. Nyt tämä kirja vasta alkaa kehittyä. Aika näyttää, millainen siitä lopulta tulee.

Lopuksi vielä yksi pieni huomautus. Nimittäin tekotavasta johtuen ei kirjalla luonnollisestikaan ole kustannustoimittajaa, joka ammattitaitoisesti oikolukisi tekstiä, korjaisi kirjoitusvirheet ja sekavat lauseet. Vaikka yritämmekin olla mahdollisimman huolellisia ja tarkistaa toistemme tuotoksia, emme siltikään voi paikata asiansa osaavaa kustannustoimittajaa. Suokaa siis anteeksi pienet kauneusvirheet tekstissä. Mikäli vastaan tulee täysin käsittämättömiä katkelmia, antakaa palautetta kirjasivustolla, jotta voimme korjata asian mahdollisimman pikaisesti.

Ja vihoviimeisenä muistutukseksi kaikille lukijoille: tämä projekti on ja pysyy avoimena. Toivomme, että mahdollisimman moni jakaisi osaamistaan ja kokemuksiaan kaikkien lukijoiden hyödyksi. Koska kirja toteutetaan blogina, liittyy kaikkiin kirjoituksiin ja kirjan lukuihin automaattisesti mahdollisuus kommentteihin ja keskustelun jatkamiseen ja laajentamiseen. Kuka tahansa voi kommentoida, eikä kommentteja sensuroida, lukuun ottamatta hyvän tavan vastaisia. Oli sitten kirjoittajien kanssa samaa tai eri mieltä, voi sivustolla osallistua keskusteluun ja tuoda esiin oman näkökulmansa. Ja jos tuntuu, että sanottavaa olisi enemmänkin, on myös kirja koko ajan avoinna uusille osallistujille. Toivotamme kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi mukaan tekemään tätä ainutlaatuista teosta uudenlaisella tavalla.

Koska kaikissa kirjoissa on aina lainauksia, olemme tähän johdannon loppuun ottaneet myös yhden, joka mielestämme hyvin kuvaa yhteistä projektiamme:

If you can’t annoy somebody, there’s little point in writing.
(Kingsley Amis)