Pienet verkkoyhteisöt s-käyrän kiihdytyskaistalla

Kun maailmassa oli yksi puhelin, sillä ei ollut mitään käyttöä. Vasta toisen puhelimen rakentaminen teki ensimmäisenkin puhelimen tarpeelliseksi. Kolmas, neljäs ja viides puhelin lisäsivät puhelinten arvoa. Puhelimen käyttö kasvoi sitä mukaa, kun puhelintiheys lisääntyi.

Nykyisin puhelin on rasite. Se on tullut s-käyränsä loppusuoralle.Saan usein roskapuheluita – myyntipuheluita tai rahapyyntöjä, jotka ärsyttävät minua. Pidän puhelimeni aina äänettömänä. Jos soittaja on puhelimeni yhteystiedoissa, saatan vastata heti tai soitan myöhemmin. Minut tavoittaa parhaiten sähköpostitse.

Sähköpostin otin käyttöön 1985 ja heti oivalsin sen erinomaisuuden. Se ei sido aikaan eikä paikkaan. Sähköposti on kulkenut s-käyrää ylöspäin ja  tulossa myös loppusuoralle. Kyllästymisen ovat aiheuttneet ensin virusepidemia ja sitten roskapostien yleistyminen.  

Virusriesa poistettiin vasta sitten, kun suurimpien operaattorien palvelimet tukkeutuivat päiväkausiksi. Roskapostiongelmalle ei ole edes yritetty tehdä mitään järkevää. Suodattimet vuotavat kuin lahnaverkot mutta silti niihin tarttuvat usein myös aiheelliset viestit. Sähköposti on niin tärkeä viestintäväline, että sen tukehtuminen roskapostiin kannattaisi estää.

Www-sivujen s-käyrä kulkee suunnilleen samassa tahdissa sähköpostin kanssa. Sen kyllästymistä on aiheuttanut tiedon räjähdysmäinen kasvu. Hakukoneet yskivät eivätkä enää tuota tyydyttäviä tuloksia. On syntynyt kilpajuoksu hakulistojen kärkipaikoille.

Internetin pahin ongelma on ilmaisuus, joka on myös sen menestyksen salaisuus. Ilmaisuus on saanut ihmiset tarttumaan hiireen ja klikkautumaan internetin ihmeelliseen maailmaan. Suosio on synnyttänyt tietotulvan. Valtaosa www-sivuilla ilmestyvästä uudesta tiedosta ei ihan oikeasti ole uutta vaan vanhan toistoa tai puhdasta puppua. Ihmisten sietokyky on koetuksella. S-käyrä kääntyy loppusuoralle, ellei asialle tehdä jotakin.

Tosiasiassa mikään ei voi olla ilmaista. Internetin ilmaisuus on saatu aikaan erilaisilla vippakonsteilla – esimerkiksi mainos- ja budjettirahoituksella – sekä sinisilmäisyydellä.

Vaikka internet ei ole ihan ilmainen, se on halpa. Varsin vähäisin kustannuksin pienikin yritys pystyy tuottamaan erinomaisen verkkopalvelun. Markkinointi on suuntautumassa pitkiin häntiin.

Internetin avulla on mahdollista tuottaa pienelle kohderyhmälle tasokasta palvelua, jolloin käyttäjät kokevat saavansa lähes henkilökohtaista palvelua. Internetin seuraava menestysalue piilee tässä.

Esimerkiksi yleiset keskustelusivut, joissa kuka tahansa voi sanoa ilmaiseksi mitä tahansa mainitsematta nimeään, eivät pian enää kiinnosta ihmisiä. Sen sijaan pienet verkkoyhteisöt, joissa ihmiset tuntevat toisensa maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta, ovat kiinnostavia. Jos yhteisö on kiinnostava, ihmiset ovat valmiit maksamaan sen jäsenyydestä.

Pienet verkkoyhteisöt ovat tulossa s-käyrän kiihdytyskaistalle.

Lassi Mäkinen